Haloo Levi

Kiistatta yksi Porolla työskentelevän parhaista etuoikeuksista on edulliset keikat Hullu Poro Areenalla. Musiikki on loistava kanava. Se osaa kertoa asioita joita ei pysty pukemaan sanoiksi. Yksi biisi voi saada sut itkemään, toinen vapauttaa raivon ja vihan ulos alitajunnastasi ja kolmas saa sinut tuntemaan äärimmäistä vapautta ja elämän onnea. Mä itse olen hyvinkin tunnepainotteinen tyyppi ja rakastan lähteä keikalle ihan fiilistelemään, tuntemaan niitä musiikin tuottamia tunnelatauksia.

Eilen Haloo Helsinki rantautui Areenalle ja päästi sisuksistaan pitkäkestoiseen muistiin jäävän keikan. Välispiikit, bändin jäsenten väliset katseenvaihdot, yleisön ilmassa heiluvat nyrkit ja kaikkien tuntemat biisit kertovat kaikki siitä mitä tuo koko bändi on. Purkaus nykymaailmasta, kaiku jostain Helsingin öiseltä kadulta, huuto ylistressaantuneen yhteiskunnan painavan perseen alta: PYSÄHDY! Katso ympärillesi ja näe ne kaikki kauniit asiat jotka sinulla on juuri nyt. Nauti siitä tunteesta joka sulle annetaan tässä hetkessä. Älä murehdi tulevaa, sillekin löytyy oma aikansa joskus. Bändin laulaja Elli varmisti useaan otteeseen, ollaanko yleisössä onnellisia. Hän muistutti myös että se kaikki mitä meillä nyt on, katoaa joskus, siksi on tärkeää tarttua tähän hetkeen, ottaa siitä kaikki irti.

Kannustavat sanat saavat tajuamaan, että itsekin tulee turhan usein elettyä huomisessa, peläten mitä tapahtuu jos en keksikään itselleni tulevaisuutta. Puhutaan usein elämänhallinnasta mutta ei tajuta että elämää ei kuitenkaan voi kontrolloida. Sen pitäisi olla joki, jota hienovaraisesti voidaan ohjata uuteen suuntaan, muttei yritettäisi rakentaa patoa kohtaan josta veden on päästävä läpi. Kevyt, soljuva ja vapaa. Pitää osata heittäytyä niihin hetkiin jotka tuntuvat hyvältä. Ei pidä kehittää päähänsä "mitä jos kaikki meneekin vituilleen"-skenaarioita koska ne yleensä estävät hyvien ideoiden syntymisen ja toteutumisen.



















Keikalla soi minussa erittäin voimakkaita tunteita herättäviä kappaleita. Vapaus käteen jää lohduttaa silmistä kirpoavia kyyneleitä rauhoittumaan. Vaikka ne suunnitelmat joita on tehnyt eivät koskaan toteutuisi tai onnistuisi, sinulla on aina kuitenkin itsesi. Olet vapaa tekemään elämälläsi mitä haluat. Pystyt tekemään omat valintasi ja aloittamaan alusta. Maailman toisella puolen toi mieleeni tietenkin oman perheen etelässä ja se olikin kipeä ajatus helmikuisessa vapaapäivässä. Huomasin viettäneeni koko päivän yksin puhumatta kenellekään, kuunnellen vain itseäni. Tunne on ristiriitainen. Ikävä kaikkia läheisiä on kova ja päällä koko ajan, mutta sitä ei vain jotenkin osaa edes ajatella. Sen voimakkuutta ei huomaa ennen kuin jokin biisi muistuttaa että muakin jossain muistetaan ja odotetaan takaisin. Samalla kuitenkin tuntee itsensä levolliseksi sillä tiedän olevani itseni kanssa turvassa ja pärjään omillaan. Pidän itsestäni huolta. Olen irrallaan muusta maailmasta mutta kiinni omassa elämässäni.

Mulla oli kovat odotukset Leville tullessani. En toivonut mitään konkreettista kuten valmista kalenteria seuraavalle vaiheelleni, mutta toivoin kokevani jonkinlaisen sisäisen valaistumisen. Piti luopua kaikesta mitä mulla oli etelässä ja lähteä kauas vieraiden ihmisten ympäröimäksi jotta voin päästä lähemmäksi itseäni. En ole vielä keksinyt mikä musta tulee isona, mutta olen päässyt prosessissa jo alkuun. Olen tajunnut, että onnea ei löydä ennen kuin lakkaa etsimästä. Siis lopetan jatkuvan pohtimisen ja murehtimisen tulevasta ja otan enemmän irti tästä mitä mulla on nyt. Elän tätä hetkeä koska se on ainoa mitä tiedän mulla varmasti olevan. Haloo Helsinki nauttii suurta suosiota muttei silti maalaile itselleen mitään suuria pilvilinnoja horistonttiin. He osaavat nauttia hetkestä ja se tosiaankin välittyi yleisöön. Pidän keikoista jotka saavat tunteet kohoamaan tietoisuuteen. Tämä ilta sai mut tajuamaan että olen vapauden ja onnellisuuden lisäksi rakastunut. Se alkoi aluksi kehittää vastapallona menneisyydestä vaanivaa epäluuloa ja hämmennystä mutta olen päättänyt nujertaa nuo överirealistin lempitunteet vaikka paljain käsin.

Jos joku kysyy mitä aion tulevaisuudessa tehdä, en osaa vastata, mutta täällä pohjoisessa mulla on jotain jonka vuoksi haluan jäädä tänne.