Ei muistella pahalla, 2014
Vietin lähes puolet edellisestä vuodesta Pohjoisessa. Levi jätti muhun jälkensä ja sai mut tajuamaan, ettei ihmisen tarvitse olla sidottuna yhteen paikkaan. Toukokuussa lähdin siskoni kanssa lomailemaan Barcelonaan ja se oli vuoden ainoa kunnon ulkomaanmatka. Matka tuntui lähentävän suhdettamme entisestään ja se oli yksi elämäni hauskimmista reissuista. Keväällä vietin aikaani myös Torniossa ja näin miltä elämä siellä näyttää.
Kesä vierähti laivalla työskennellessä. Provinssirock oli ainoa festari jolle ehdin ja se reissu aiheutti tapahtumaketjun, jonka seurauksena päädyin muuttamaan Seinäjoelle. Kesän aikana ehdin käymään pariin otteeseen Turussa, lisäksi kävin Katin kanssa radalle.com-tapahtumassa ja Levillä morjestamassa sinne sääskien syötäväksi jääneitä kavereita ja poljin pyörällä tunturin ympäri. Kävin uimassa Tukholmassa ja otin aurinkoa laivan kannella.
Pohjanmaalle muutettuani kaapaisin henkisen jaksamiseni pohjaa kokiessani pienimuotoisia kulttuurishokkeja mutta ne on nyt kaikki selätetty. Sain uusia kavereita. Liityin teatteriryhmään ja perustin bändin. Varsinkin jälkimmäinen antaa mulle tällä hetkellä niin paljon etten voi kuin ihmetellä miten siistiä elämä voi olla. Särjin sydämeni kaksi kertaa (enkat) ja vahvistuin entisestään. Potki vaan päähän elämä, saat takaisin moninkertaisena.
Loppuvuoden vietin rakkaiden luona Päijät-Hämeessä ja ehdin tavata niin perhettä kuin ystäviäkin. Uudenvuoden kunniaksi pääsin vielä heittämään törnin laivalla jonka ansiosta voin murehtia raha-asioista vielä vähemmän kuin aiemmin. Mulla on ikävä kotiin Seinäjoelle. Se kertoo ehkä siitä että alan sopeutumaan sinne.
Vuosi 2014 on ollu mulle henkisen kasvun vuosi. Downshiftauksen vuosi. Oon hidastanu tahtia työelämässä kun tajusin että itse työnteko ei rikastuta eikä tee onnelliseksi. Nyt oon alkanu tehä taas asioita joista oikeasti pidän enkä voisi olla tästä älynväläyksestä itselleni kiitollisempi. Sitä pärjää vähemmälläkin.
Tämä edessä avautuva vuosi on vielä mysteeri, mutta mä koitan ottaa kaiken vastaan sellaisena kuin asiat tulevat enkä stressaa tulevasta. Saa nähdä mistä löydän itseni vuoden päästä.
2015, täältä tullaan!
Kesä vierähti laivalla työskennellessä. Provinssirock oli ainoa festari jolle ehdin ja se reissu aiheutti tapahtumaketjun, jonka seurauksena päädyin muuttamaan Seinäjoelle. Kesän aikana ehdin käymään pariin otteeseen Turussa, lisäksi kävin Katin kanssa radalle.com-tapahtumassa ja Levillä morjestamassa sinne sääskien syötäväksi jääneitä kavereita ja poljin pyörällä tunturin ympäri. Kävin uimassa Tukholmassa ja otin aurinkoa laivan kannella.
Pohjanmaalle muutettuani kaapaisin henkisen jaksamiseni pohjaa kokiessani pienimuotoisia kulttuurishokkeja mutta ne on nyt kaikki selätetty. Sain uusia kavereita. Liityin teatteriryhmään ja perustin bändin. Varsinkin jälkimmäinen antaa mulle tällä hetkellä niin paljon etten voi kuin ihmetellä miten siistiä elämä voi olla. Särjin sydämeni kaksi kertaa (enkat) ja vahvistuin entisestään. Potki vaan päähän elämä, saat takaisin moninkertaisena.
Loppuvuoden vietin rakkaiden luona Päijät-Hämeessä ja ehdin tavata niin perhettä kuin ystäviäkin. Uudenvuoden kunniaksi pääsin vielä heittämään törnin laivalla jonka ansiosta voin murehtia raha-asioista vielä vähemmän kuin aiemmin. Mulla on ikävä kotiin Seinäjoelle. Se kertoo ehkä siitä että alan sopeutumaan sinne.
Vuosi 2014 on ollu mulle henkisen kasvun vuosi. Downshiftauksen vuosi. Oon hidastanu tahtia työelämässä kun tajusin että itse työnteko ei rikastuta eikä tee onnelliseksi. Nyt oon alkanu tehä taas asioita joista oikeasti pidän enkä voisi olla tästä älynväläyksestä itselleni kiitollisempi. Sitä pärjää vähemmälläkin.
Tämä edessä avautuva vuosi on vielä mysteeri, mutta mä koitan ottaa kaiken vastaan sellaisena kuin asiat tulevat enkä stressaa tulevasta. Saa nähdä mistä löydän itseni vuoden päästä.
2015, täältä tullaan!
Kommentit
Lähetä kommentti