Raha tuo valtaa

Seinäjoen keskustaan on avattu uusi kahvila nimeltään Valkoinen puu. Hintataso on melko korkea, ja kuulin jonossa kuinka myyjä sanoi minua edellä olevalle miehelle iloisesti, etta kahvia saa santsata.

Vuorollani kysyin hienovaraisesti, saako täältä opiskelija-alennusta. Vastaus oli kieltävä ja mulle tuli yhtäkkiä tunne, etten mä saisi olla täällä. Mulle ei kerrottu, että kahvia saa santsata, vaikka edellinen mies otti samaa kahvia.

Otin kahvin ja croissantin. 4,20€. Ei mikään älyttömän kallis, mutta se on viidesosa mun viikkobudjetista. On tää kyllä hyvää.

Joskus hävettää olla opiskelija, kun joutuu kysymään alennusten perään. Mutta niin se vain on, että opiskelijan on helpompi käyttää palvelua jos kokee, että hänen tilanteensa on otettu huomioon hinnoittelussa.

En mä oo mielelläni köyhä. Muistan vaan kuinka vielä vuosi pari sitten mun ei koskaan tarvinnut pidättäytyä mistään sen takia, ettei olisi rahaa. Tein mitä huvitti ja maksoin kavereidenkin huvit jos niillä ei ollut rahaa. Nyt ei oo rahaa. Tuntuu et musta on tullut roska. Se ylimielinen katse, jonka sain tolta myyjältä kun kysyin opiskelija-alennuksesta, ei toivottavasti osu kehenkään muuhun, koska se tuntui pahalta.