Pakko jättää tiskaaminen kesken
Nyt iski niin mahtava KESÄfiilis että on ihan pakko liimautua ikkunaan kiinni ja katsella aurinkoa ja sinistä taivasta. Tuntuu, että iloinen, elävä, pirteä ja valoisa Sanna alkaa taas heräämään henkiin.
Analysoin omaa kevätkäyttäytymistäni kuin kokonaan sivusta seuraava tutkija. Tein jalkahoidon kuorintoineen ja pedikyyreineen, pengoin vaatekaappini uumenista mitä ihanampia asuja ja kenkiä päivänvaloon, laitoin Kentin vanhaa tuotantoa soljumaan stereoista ja mikä merkitsevintä - ruiskautin kaulalleni kesähajuvettäni. Kyllä - nämä kaikki ovat Varma Kevään Merkki.
Olen jo pari viikkoa sinnikkäästi pukeutunut kevättakkiin ja eilen vaihtuivat Adidaksen sneakerit vaaleansinisiin Converseihin. Ah tätä tunnetta!!! Sitä ei voi kukaan runoilija, tieteilijä eikä talkkari selittää. En siis minäkään. Se on autuas, raukea, mutta samalla intoa ja eloa täynnä. Tältäkö tuntuu uudelleensyntyminen?
Mieleni on jo päiviä sitten täyttynyt "sen jännän keväisen kutinan nenässä" siivittämänä kuvilla alkukesän lämpimistä sadeaamuista, kävelyretkistä satamassa, lempeiden puiden huminasta, huolettomista terassivieraista, ilosta kiljuvista linnuista ja lapsista, kesän ensimmäisistä hyttysenpistoista ja siitä kummallisesta vapauden tunteesta, jonka kesä antaa. Nautin tästä täysillä ja jokainen minuun osuva auringonsäde saa kaiken näyttämään helpommalta ja paremmalta (ei, syy ei piile punasävyisissä aurinkolasien linsseissä!)
Kesä, tule jo! Olen valmis.
Uudestisyntynyt, rakastunut ja onnellinen.
Analysoin omaa kevätkäyttäytymistäni kuin kokonaan sivusta seuraava tutkija. Tein jalkahoidon kuorintoineen ja pedikyyreineen, pengoin vaatekaappini uumenista mitä ihanampia asuja ja kenkiä päivänvaloon, laitoin Kentin vanhaa tuotantoa soljumaan stereoista ja mikä merkitsevintä - ruiskautin kaulalleni kesähajuvettäni. Kyllä - nämä kaikki ovat Varma Kevään Merkki.
Olen jo pari viikkoa sinnikkäästi pukeutunut kevättakkiin ja eilen vaihtuivat Adidaksen sneakerit vaaleansinisiin Converseihin. Ah tätä tunnetta!!! Sitä ei voi kukaan runoilija, tieteilijä eikä talkkari selittää. En siis minäkään. Se on autuas, raukea, mutta samalla intoa ja eloa täynnä. Tältäkö tuntuu uudelleensyntyminen?
Mieleni on jo päiviä sitten täyttynyt "sen jännän keväisen kutinan nenässä" siivittämänä kuvilla alkukesän lämpimistä sadeaamuista, kävelyretkistä satamassa, lempeiden puiden huminasta, huolettomista terassivieraista, ilosta kiljuvista linnuista ja lapsista, kesän ensimmäisistä hyttysenpistoista ja siitä kummallisesta vapauden tunteesta, jonka kesä antaa. Nautin tästä täysillä ja jokainen minuun osuva auringonsäde saa kaiken näyttämään helpommalta ja paremmalta (ei, syy ei piile punasävyisissä aurinkolasien linsseissä!)
Kesä, tule jo! Olen valmis.
Uudestisyntynyt, rakastunut ja onnellinen.


Ei kai tuo ole mikään ihme että olet kesän lapsi, olethan syntynyt suven keskellä juhannuksena...
VastaaPoistaKiitos kommentista mamma ;)
VastaaPoista