Minä itse
Ensilumi suli onneks ennenkuin pääsi juhlimaan ensimmäistä täyttä viikkoaan. Ihmiset alkaa selkeästi valmistautumaan talven tuloon: kaupat tyhjenevät sekä lämpimistä villahuiveista että alkoholijuomista, kukaan ei enää hengaile vapaaehtoisesti ulkoilmassa ja himolenkkeilijöitä ei jostain syystä enää näykään katukuvassa samaan tapaan kuin vähempipukeisilla keleillä.
Opimmeko muumeista että pimeyden vallatessa elintilamme on vaivuttava koomaan? Omistaako kukaan otsalamppua? Sen avulla voi oikeesti nähä eteensä vaikka olisi säkkipimeää!
Tämänkertaisen suherrukseni viesti jatkaa samalla linjalla kesällä julkaisemani tekstin kanssa. En voi vieläkään uskoa miten mahtava elämä mulla on! Mikään ei pidättele mua! Vapaus ei ole rajaton vankila, yksinolo ei ole yksinäisyyttä. Itsensä rakastaminen on parasta mitä voi itselleen antaa. Jos muut ei naura sun jutuille, voit itse tehdä sen. Peilikuva ei koskaan arvostele mitenkään yllättävällä tavalla sun laulu- tai kokkaustaitoja. Voit käydä itsesi kanssa vessassa ovi auki ja kuunnella just sitä musaa mitä haluat. Jos tekee mieli lähteä reissuun, ei tarvii sumplia kuin oman itsensä menot. Pidät itsestäsi huolta. Lisäksi sulla itselläsi on tieto siitä, että sua ympäröi mahtava arsenaali ystäviä, perheenjäseniä ja sukulaisia joiden seurasta voit nauttia milloin vain. Mahtavaa!
Tarkoitus ei oo leijua sillä kuinka hyvin mulla menee vaan saada muutkin tajuamaan että onnen avain on jokaisella omassa taskussa. Maailma on auki kaikille, mikään ei voi olla esteenä jos jostain unelmoi.
Tämä tyttö on matkalla Turkuun katsomaan PMMP:n tajunnanräjäyttävää hyvästelyshowta ja nauttii kaikesta mitä ympärillä voi aistia: vanha rapiseva linja-auto, korvissa moottorin äänen ylitse pauhaava musiikki, ikkunassa kilpaa juoksevat paljaat koivut ja voimakkaat männyt, matalalla roikkuva sateinen taivas ja tieto siitä että tästä päivästä tulee upea.
Raikasta loppuviikkoa!
-Sanna
Opimmeko muumeista että pimeyden vallatessa elintilamme on vaivuttava koomaan? Omistaako kukaan otsalamppua? Sen avulla voi oikeesti nähä eteensä vaikka olisi säkkipimeää!
Tämänkertaisen suherrukseni viesti jatkaa samalla linjalla kesällä julkaisemani tekstin kanssa. En voi vieläkään uskoa miten mahtava elämä mulla on! Mikään ei pidättele mua! Vapaus ei ole rajaton vankila, yksinolo ei ole yksinäisyyttä. Itsensä rakastaminen on parasta mitä voi itselleen antaa. Jos muut ei naura sun jutuille, voit itse tehdä sen. Peilikuva ei koskaan arvostele mitenkään yllättävällä tavalla sun laulu- tai kokkaustaitoja. Voit käydä itsesi kanssa vessassa ovi auki ja kuunnella just sitä musaa mitä haluat. Jos tekee mieli lähteä reissuun, ei tarvii sumplia kuin oman itsensä menot. Pidät itsestäsi huolta. Lisäksi sulla itselläsi on tieto siitä, että sua ympäröi mahtava arsenaali ystäviä, perheenjäseniä ja sukulaisia joiden seurasta voit nauttia milloin vain. Mahtavaa!
Tarkoitus ei oo leijua sillä kuinka hyvin mulla menee vaan saada muutkin tajuamaan että onnen avain on jokaisella omassa taskussa. Maailma on auki kaikille, mikään ei voi olla esteenä jos jostain unelmoi.
Tämä tyttö on matkalla Turkuun katsomaan PMMP:n tajunnanräjäyttävää hyvästelyshowta ja nauttii kaikesta mitä ympärillä voi aistia: vanha rapiseva linja-auto, korvissa moottorin äänen ylitse pauhaava musiikki, ikkunassa kilpaa juoksevat paljaat koivut ja voimakkaat männyt, matalalla roikkuva sateinen taivas ja tieto siitä että tästä päivästä tulee upea.
Raikasta loppuviikkoa!
-Sanna
Kommentit
Lähetä kommentti