Elämä järjestykseen

Koulun lähdettyä hyvin käyntiin huomasin yhtäkkiä miten stressaantunut olen. Yhtäkkiä en muistanut kaikkea mitä olen sopinut, en saa joitain asioita hoidettua loppuun asti ja tuntuu etten kerkeä tehdä mitään hyödyllistä. Pitäisi keskittyä koulutehtäviin, opetella teatterin uuden näytelmän käsikirjoitus, nähdä kavereita, pitää huolta ihosta, järkätä keikkoja ja säveltää uusia biisejä Safiirille, käydä opiskelijabileissä ylittämättä tiukkaa budjettia, ja lisäksi koittaa muistaa liikkua ja syödä terveellisesti. Seison kaaoksen keskellä osaamatta ottaa kiinni konkreettisista hommista, jotka pyörivät mukana ympärilläni pauhaavassa tornadossa.

Olen jo muutenkin tarpeeksi temperamenttinen olio enkä siis kaipaa enää sen lisäksi stressin aiheuttamaa tunnevuoristorataa elämääni. Päätin siis alkaa organisoimaan elämääni paremmin.

Aloitin ihan pienistä asioista. Tämä saattaa joistakin kuulostaa naurettavalta, mutta mä laitoin kaikki mun korut uuteen järjestykseen. Siitä kaikki alkoi. Sen jälkeen järjestelin meikit, vaatekaapin, kuiva-ainekaapin, kylpyhuoneen kaapin ja lopulta koko kämpän. Jo se antoi mulle mielenrauhaa. Ehkä jonkin lupauksen tulevasta muutoksesta. Kun kodissa on kaikki järjestyksessä, on helpompi keskittyä pään sisällä vellovan sekamelskan selvittämiseen.

Seuraavaksi otin käteeni koulusta saadun kalenterin. Koitan tehdä siitä mun uuden parhaan kaverin. En ole vielä onnistunut siinä täysin, mutta teen parhaani. Pyrin kirjaamaan sen sivuille tärkeimmät tulevat tapahtumat. Lisäksi pidän kirjaa kaikista menoistani (mikä on yllättävän vaikeaa!) jotta budjettiparkani pysyisi edes jonkinlaisissa kohtuuden rajoissa.

Kolmanneksi aloin karusti miettimään elämän prioriteettejä. Mikä on tärkeintä tällä hetkellä hyvinvointini kannalta? Mitkä jutut on pakko tehdä nyt ja mitkä myöhemmin? On vaan pakko hyväksyä se etten voi olla kaikkialla yhtäaikaa. En voi miellyttää kaikkia. Kuukauden sanani on siis kompromissi. Joistakin kivoista jutuista joutuu valitsemaan mihin lähtee mukaan ja minkä jättää väliin.

Tänään ostin kuntosalikortin ja päätin että nyt alan palkitsemaan kehoani urheilulla ja sitä myötä myös paremmalla ololla!  Oma kroppa on kuitenkin se ihmisen oikea koti ja sen huoltamisesta on pidettävä kiinni vaikka rahanyörit olisivatkin kiristyneet minimiin. Lisäksi mulla on mahtavaa lenkkiseuraa jonka ansiosta ulos on paljon mukavampi lähteä reippailemaan!

Pääni sisäinen myrsky on laantunut, mutta siellä on edelleen voimassa kovan tuulen varoitus. Tämä on pitkä prosessi. Täytyy olla itselle armollinen.

Tällä viikolla on tapahtunut elämäremontin lisäksi muutakin jännää. Olen lähtenyt mukaan Rytmikorjaamon talkootoimintaan. Perjantaina oli ensimmäinen vuoroni. Toimin catering-pisteellä tarjoilemassa ruokaa sekä virvokkeita bändeille ja henkilökunnalle. Illan esiintyjinä oli Stratovarius sekä Serenity. Bändien tyypit oli ihan huippuja samoin kuin Rytmiksen porukkakin. Oli mahtavaa viettää ilta niin mahtavassa ympäristössä! Lisäksi kerkesin katsoa melkein koko keikan ja se olikin mukavaa sillä Vesa oli myös katsomassa keikkaa. Aion todellakin lähteä talkoilemaan vielä monta kertaa uudelleen!

Koittakaa pitää päänne kasassa vaikka eteen tulisikin haastavia uusia juttuja! Ihminen ei voi koskaan kasvaa jos ei joskus hyppää pois omasta mukavasta kuplastaan.

-Sanna :)