Meen Malagaan (tai Fuengirolaan)

Mikä olisi parempi tapa juhlistaa ystävyyden 10-vuotista rajapyykkiä? Olen samaa mieltä, Espanjan reissua parempaa ideaa ei voisi olla. Siispä varasimme Tytin kanssa matkaliput Malagaan syksyllä 2018. Lähtöpäivä 25.8.2019. Koska aikaa reissuun oli melkein vuosi, tulevan matkan ehti välillä joko unohtaa tai sitten sitä piti palkintona kaukana siintävässä horisontissa. Usein ajattelin jälkimmäistä.

Sivusto, jonka kautta varasin matkan, sähelsi jotain lentoaikataulujen kanssa, mutta onneksi Tytti sai asian selvitettyä Finnairin kanssa ja saimme liput niille päiville kuin halusimmekin. Tutkimme  majoitusvaihtoehtoja ja päädyimme AirBnb-majoitukseen (ensimmäinen kerta mulle!) jonka omistaja sattui olemaan suomalainen. Yksiö sijaitsee ihan rannan tuntumassa Fuengirolassa ja maksaa 50€/yö. Kämppään kuuluu ilmastointi, wifi, keittiö, parveke, suihkutilat, wc yms. Jännitti alkuun vähän että mitä on luvassa, sillä tämänkaltaisesta majoituksesta ei tosiaan ole aiempaa kokemusta.

Lähtöpäivää odoteltiin siis melkein vuoden päivät, mutta silti se tuntui tulevan nopeasti. Kertoo siitä miten nopeasti aika nykyään kuluu, jaiks. Maarten heitti mut Seinäjoen juna-asemalle ja ei aikaakaan, kun olin lentokentän terminaalissa, jonka aikatauluscreenin alla Tytti mua odotteli. Lennon lähtöön oli aikaa muutama tunti, mutta se vierähti nopeasti kuulumisia vaihdellessa irkkupubin tuopin ja naistenlehtiostosten äärellä.

Lento oli puoli tuntia myöhässä, mutta se ei meitä haitannut. Emme päässeet koneessa istumaan vierekkäin, muttei sekään haitannut, sillä istuimme peräkkäin ja sitäpaitsi kohta oltaisiin Espanjassa! Kuuntelin matkalla äänikirjaa, tein japanilaisia ristikoita ja koitin torkahdella. Selvisin koko päivän kahdella leivällä, neljällä hapankorpulla ja kahdella porkkanalla (ja pienellä sipsipussilla). Matkalla oli muutamia ilmakuoppia, mutta n. 4,5 tunnin lennon jälkeen laskeuduimme turvallisesti Malagaan. Lentokentällä pääsin loistamaan espanjankielentaidoillani, sillä sanoin taksikuskille osoitteen, johon olimme menossa, Calle Sebastian jotain, dos (2). Kuski ajoi 140km/h ja mietittiin Tytin kanssa että täällä taitaa vallita edelleen ihan omat säännöt liikenteessä. Taksi maksoi 48€, annoin kuskille 50€ setelin ja sanoin että pidä loput. Tunsin itseni rikkaaksi kun jätin tippiä (harhaluulo jossa on ainakin lomalla hauska leijailla).

Vanhoina geokätköilijöinä löysimme talon pihaan piilotetun avaimen (kello oli melkein kaksi yöllä) ja raahustimme majapaikkaamme. Ilahduimme, kun huomasimme asunnon vastaavan AriBnb-sivuston kuvia ja kävimme piakkoin nukkumaan. Seinällä meitä vahtii tämän viikon maalaus Chihuahuasta, joka samalla näyttää häiriintyneeltä mutta myös tuo pienen koti-ikävän, sillä kotona odottaa lyhytkarvainen versio tuollaisesta mulkosilmästä.

On maanantaiaamu ja heräsimme 7:20 (mummot!) Tytti torkkuu vielä, mä päätin alkaa matkapäiväkirjan rustaamisen. Noustuamme lähdemme etsimään ruokakauppaa ja ostamme aamiaistarvikkeita, joista luultavammin nautiskelemme omalla parvekkeellamme. Ihan luksusta!