Pummille euro, tarjoilijalle kuus, katusoittaja jäi ilman
Churro tai taisin lausua sen pikemminkin tsurrroo, ei vissiinkään ainakaan leipomon myyjän mielestä olekaan mikään kiva espanjalainen pikku leivonnainen. Aloin miettiä että ehkä se onkin jokin kirosana. Noh, onneksi saimme silti ostettua aamupalamme Barcelonan laitakaupungilla.
Löysimme pian itsemme ravaamassa hysteerisenä ympäriinsä meidät nielaisseessa ostoskeskuksessa ja pistimme rahat haisemaan. Tuloksena iso läjä ostoskasseja täynnä ihania vaatteita, koruja, laukkuja ja vaikka mitä. Ostarin yläkerta oli pyhitetty ravintoloille ja nämä nälkäiset shoppaajat hotkivat nuudeliravintolassa kanasalaattia ja jälkiruuaksi donitseja dunkin' coffeessa. Siellä huomasimme että take away mukit on peräisin Suomesta (Huhtamäki) ja nyt meillä on monta hienoa kuvaa pahvimukien kansista.
Kun voimamme ehtyivät emmekä jaksaneet enää shopata, lähimme Ramblasin kautta Barri Goticiin. Luulen ettei ainakaan Teija aluksi edes tajunnu katsoa hienoja rakennuksia kun se vaan pelkäsi varkaita ja ahdistui perseenlevysistä kujista (täytyy myöntää että ehkä vähän minäkin) mutta lopulta aloimme ottamaan kuvia ja videoita toisistamme ja saatiin hyvät naurut. Ulkopuolisten näkökulmastahan touhu näytti varmaan lähinnä mielipuoliselta mutta onneksi olemme tottuneet jo oudoksuviin mulkaisuihin.
Goticin kujalta löytyi ravinteli johon astuminen oli yksi päivämme kohokohdista. Palvelu oli loistavaa, ruoka hipoi fine dining -tasoa, ravintolan tunnelma oli aiheen mukainen ja kahelta ihmiseltä kolmen ruokalajin menu maksoi alle 50€! Jätimme paljon tippiä ja poistuimme kioskista mieli taivasta hipoen.
Selvisimme Ramblalta ilman että meijät ryöstettiin tai raiskattiin ja päästiin turvallisesti takas hotellille. Nyt ollaan vähän aikaa ihailtu uusia vaatteitamme ja nyt maistamme ehkä pari tölkillistä sangriaa. Saa nähdä missä tilassa sitä huomisaamuna herää toisiksi viimeiseen barcelonalaiseen päivään.
Löysimme pian itsemme ravaamassa hysteerisenä ympäriinsä meidät nielaisseessa ostoskeskuksessa ja pistimme rahat haisemaan. Tuloksena iso läjä ostoskasseja täynnä ihania vaatteita, koruja, laukkuja ja vaikka mitä. Ostarin yläkerta oli pyhitetty ravintoloille ja nämä nälkäiset shoppaajat hotkivat nuudeliravintolassa kanasalaattia ja jälkiruuaksi donitseja dunkin' coffeessa. Siellä huomasimme että take away mukit on peräisin Suomesta (Huhtamäki) ja nyt meillä on monta hienoa kuvaa pahvimukien kansista.
Kun voimamme ehtyivät emmekä jaksaneet enää shopata, lähimme Ramblasin kautta Barri Goticiin. Luulen ettei ainakaan Teija aluksi edes tajunnu katsoa hienoja rakennuksia kun se vaan pelkäsi varkaita ja ahdistui perseenlevysistä kujista (täytyy myöntää että ehkä vähän minäkin) mutta lopulta aloimme ottamaan kuvia ja videoita toisistamme ja saatiin hyvät naurut. Ulkopuolisten näkökulmastahan touhu näytti varmaan lähinnä mielipuoliselta mutta onneksi olemme tottuneet jo oudoksuviin mulkaisuihin.
Goticin kujalta löytyi ravinteli johon astuminen oli yksi päivämme kohokohdista. Palvelu oli loistavaa, ruoka hipoi fine dining -tasoa, ravintolan tunnelma oli aiheen mukainen ja kahelta ihmiseltä kolmen ruokalajin menu maksoi alle 50€! Jätimme paljon tippiä ja poistuimme kioskista mieli taivasta hipoen.
Selvisimme Ramblalta ilman että meijät ryöstettiin tai raiskattiin ja päästiin turvallisesti takas hotellille. Nyt ollaan vähän aikaa ihailtu uusia vaatteitamme ja nyt maistamme ehkä pari tölkillistä sangriaa. Saa nähdä missä tilassa sitä huomisaamuna herää toisiksi viimeiseen barcelonalaiseen päivään.
Kommentit
Lähetä kommentti