Apina palaa sirkukseen
Juna. Mulla on mukana isoin matkalaukkuni, Stockmannin paperikassi täynnä kenkiä, käsilaukku ja pesulasta haettu jäätävän kokoinen perintömatto. Näytän taas mustalaiskaravaanilta ja mietin että reilu vuosi sitten ottamani tatuointi kiertolaisnaisesta oli varmasti enne.
Suuntana on uusi kotini, jonne olen jo jopa hieman kaivannut. Mulla on siellä oma tukikohta, henkilökohtainen keskus jossa voin punoa juonia. Sinne on ihan kiva palata. Ainoa asia jota tällä hetkellä pelkään on se että pystynkö olemaan paikoillani.
Takana on rentouttava viikko äidin kanssa. Tietysti ehdin näkemään paljon ystäviä, serkkua, mummia ja muun perheeni ja mulla on taas uutta puhtia valloittaa elämäni uutta osa-aluetta. Kiitos että ootte mun elämässä. Annatte mulle niin paljon. Tiedän että musta oikeasti välitetään. Mäkin välitän teistä kaikista (myös teistä joita en kerinnyt tällä erää näkemään) ihan helvetisti.
Tänään mä teen paluun teatteriin monen vuoden jälkeen. Siitä taitaa olla viisi tai kuusi vuotta. Olen todella innoissani vaikka harjoitukset ovatkin aina sunnuntaisin - keittäjällä typerin mahdollinen päivä pitää vapaata - mutta en välitä. Mieluummin harrastan jotain mitä oikeasti rakastan kuin paahdan hikisessä keittiössä... mitä varten?! Pääsen lomalle itsestäni ja luomaan uusia henkilökuvia..ehkä se estää mua luomasta itselleni enempää persoonallisuuksia.
Ainiin, marraskuussa järjestän tuparit. Kutsun sinne ihan kaikki. Nyt jatkan ikkunasta tuijottelua ja uuden soittolistan luukuttamista korvakäytäviini. Palataan.
Sanna
Suuntana on uusi kotini, jonne olen jo jopa hieman kaivannut. Mulla on siellä oma tukikohta, henkilökohtainen keskus jossa voin punoa juonia. Sinne on ihan kiva palata. Ainoa asia jota tällä hetkellä pelkään on se että pystynkö olemaan paikoillani.
Takana on rentouttava viikko äidin kanssa. Tietysti ehdin näkemään paljon ystäviä, serkkua, mummia ja muun perheeni ja mulla on taas uutta puhtia valloittaa elämäni uutta osa-aluetta. Kiitos että ootte mun elämässä. Annatte mulle niin paljon. Tiedän että musta oikeasti välitetään. Mäkin välitän teistä kaikista (myös teistä joita en kerinnyt tällä erää näkemään) ihan helvetisti.
Tänään mä teen paluun teatteriin monen vuoden jälkeen. Siitä taitaa olla viisi tai kuusi vuotta. Olen todella innoissani vaikka harjoitukset ovatkin aina sunnuntaisin - keittäjällä typerin mahdollinen päivä pitää vapaata - mutta en välitä. Mieluummin harrastan jotain mitä oikeasti rakastan kuin paahdan hikisessä keittiössä... mitä varten?! Pääsen lomalle itsestäni ja luomaan uusia henkilökuvia..ehkä se estää mua luomasta itselleni enempää persoonallisuuksia.
Ainiin, marraskuussa järjestän tuparit. Kutsun sinne ihan kaikki. Nyt jatkan ikkunasta tuijottelua ja uuden soittolistan luukuttamista korvakäytäviini. Palataan.
Sanna
Kommentit
Lähetä kommentti